Tarvitsemme hämäläistä maatalous- ja maaseutuosaamista eduskuntaan. Omalla sukutilallani päätoimisena maa- ja metsätalousyrittäjänä toimiessani vuodesta 1995 lähtien, tunnen hyvin tämän hetkiset maatalouden haasteet, ja yrittäjänä ymmärrän hyvin tarvittavat muutokset.

Haasteitamme ovat mm.

• maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset kannustaviksi tilan jatkamisen kannalta
• energiaeurot saatava pyörittämään kotimaan taloutta
• maaseudun elinkelpoisuus ja asuttuna pitäminen
• pk-yritysten hallinnon yksinkertaistaminen ja byrokratian vähentäminen
• maatalousbyrokratian yksinkertaistaminen
• metsätilojen verotuslainsäädäntö ajantasaistettava
• perintöveron poisto
• metsätilojen pirstaloitumisen estäminen
• metsätalous on osa suomalaista maatalous- ja elinkeinopolitiikkaa, johon on kohdistettava huomio veroratkaisuja ja lainsäädäntömuutoksia tehtäessä

Maaseudulla on mahdollista selvitä voittajana, jos sille annetaan siihen eväät. Maa- ja metsätalous ovat molemmat erittäin pääomavaltaisia ja pitkäntähtäimen suunnittelua vaativia aloja. Sen tähden yrittäjillä pitäisi olla jonkinlainen tieto siitä mihin ollaan menossa. Nykyisen ohjelmakauden ollessa lopuillaan spekuloidaan taas tulevilla tukiratkaisuilla.

EU:ssa ei ole koskaan tehty suuria taloudellisia muutoksia taloudellisesti heikkoina aikoina ja tuskin tehdään nytkään. Uudet jäsenmaat vaativat tukien tasaamista, mutta suuret EU maatalousmaat eivät ole valmiita tinkimään omista tuistaan.  Suomen hehtaarikohtainen tuki on lähellä EU:n keskiarvoa, joten, jos tukien jaossa jotain tasaamista tapahtuukin, niin sen vaikutukset Suomen saamaan tukipottiin on melko vähäinen. Tuista puhuttaessa pitäisi aina muistaa se tosiasia, että maataloustuella tuetaan elintarvikkeiden loppukäyttäjää eikä suinkaan maataloustuottajaa. Maailmanlaajuisesti tuista luopuminen edellyttäisi USA:n ja muiden isojen maatalousmaiden päätöstä. EU ei voi yksipuolisesti päättää luopua tuista.

Petri Görman

Agrologi ja maanviljelijä Timo Saviniemi on kotoisin Hämeenlinnan Iittalasta. Hänen mielestään suomalaiset maatalousyrittäjät ovat keskittyneet liikaa raaka-aineiden tuotantoon. Tulevaisuudessa meidän on erikoistuttava ja jatkojalostettava tuotteitamme, jotta saamme maataloustuotteillemme paremmat katteet.

Kokoomuksen maaseutuohjelma julkistettiin eduskunnassa 16.3.2011. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa Kokoomus haluaa yksinkertaistaa maatalouspolitiikkaa ja vähentää byrokratiaa sekä päästä eroon väliaikaisratkaisuista. Maatilojen menestysedellytyksiä parannetaan panostamalla viljelijöiden yrittäjäosaamiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen.

Vain kannattava maatalous takaa kotimaisen elintarviketuotannon. Tehokkaalla edunvalvonnalla on varmistettava suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa.

Puhdas pohjavesi on suomalaisille itsestäänselvyys. Tämän upean luonnonvaramme muistamme yleensä vasta kun matkustamme ulkomaille ja joudumme kantamaan juomakelpoista vettä muovipulloissa. Tai jos jotain odottamatonta tapahtuu vedenpuhdistamoilla, kuten jokunen vuosi sitten naapurissamme Pirkanmaalla.

Kanta- ja Päijät-Häme ovat molemmat erittäin merkittäviä alueita pohjaveden suhteen. Vesistöt ja pohjavesialueet ovat muovanneet myös ihmisen asutus- ja elinkeinotoiminnan sijoittumista ja kehittymistä. Sekä pinta- että pohjavesien säilyminen puhtaina tulee aina olemaan Hämeessä erityisen tärkeä tavoite, ei pelkästään omien vesivarastojen suhteen, vaan koska Häme toimii myös pääkaupunkiseudun vesivarastona kriisien varalta. Ikävä kyllä useita vedenottamoja on jo jouduttu sulkemaan ja alueiden puhdistamista on jouduttu rahoittamaan useilla Hämeen pohjavesialueilla. Tämä on lisännyt yritysten lupaehtojen tiukentamista ja monesti yritykset ja vesiensuojelu nähdään toistensa vihollisina. En ole kuitenkaan tavannut yhtään yrittäjää joka haluaisi pilata pohjavedet - niiden merkitys on aivan yhtä tärkeä meille yrittäjille kuin muillekin suomalaisille.

Keski-iän noususta keskusteltaessa keskitytään yleensä ikääntyvien tuomiin ongelmiin yhteiskunnassa. Keskitytään sosiaalimenojen kasvamiseen, huoltosuhteeseen, eläkkeisiin tai työvoiman riittämättömyyteen. Tosiasia kuitenkin on, että tämän päivän eläkeläisillä – kolmannen iän kansalaisilla – on parempi toimintakyky, varallisuus ja terveys kuin ikätovereillaan muutama vuosikymmen sitten.

On hyvin tärkeää nähdä seniorit aktiivisina toimijoina. Monesti puhutaan ns. kolmannesta iästä, vahvasta vanhenemisesta, terveestä vanhenemisesta, aktiivisesta ikääntymisestä sekä tuottavasta ikääntymisestä. Tässä ryhmässä olevat eivät ole vain menoerä vaan he ovat voimavara monilla eri yhteiskunnan alueilla, kuten esimerkiksi työelämässä, vapaaehtois- ja järjestötyössä, omaishoidossa ja muussa hoivassa, koulutuksessa ja elämänkokemuksen siirtämisessä.

Valtakunnallisissa visioissa päärata ja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere nauhakaupunki, niin sanottu HHT-akseli, näyttäytyy vahvasti kehitettävänä alueena. Tästä akselista merkittävä osa sijoittuu seutukunnallemme. Hämeenlinnassa on jo nyt Suomen väestöllinen keskipiste Hauholla ja samalla olemme keskellä Suomen parasta markkina-, logistiikka- ja asumisaluetta. Tavoitteena oleva nauhakaupunki vain vahvistaa tätä kehitystä.

Arvoisat kutsuvieraat, yrittäjät ja hyvä juhlayleisö!

On erittäin kiva tulla tänne Janakkalan yrittäjäjuhlaan näin maakunnan edustajana, kiitos vielä kerran mahdollisuudesta olla läsnä.

Kummat ovat  paremmat – yksityiset vai julkiset palvelut?

Aivan aluksi on pakko provosoida otsikon kysymyksellä. Toivottavasti otsikko herättää ja hakee vastauksia, sillä yksinkertaistaminen ei tälläkään kertaan johda yhteen vastaukseen. Yrittäjänä olen tietenkin sitä mieltä, että yksityinen sektori on tässä suhteessa ylivoimainen. Kaupunginvaltuutettuna ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana olen tietenkin sitä mieltä, että julkiset palvelut on meillä hoidettu resursseihin nähden hyvin. En kuitenkaan voi ajatella näitä asioita ainoastaan tällä tavalla, mutta on hyvä viimeistään tässä vaiheessa herättää lukijat katsomaan kokonaisuutta.

Arvoisa Ministeri

Hyvät Hämeen ystävät ja Hämeen liiton yhteistyökumppanit